keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Lupaus on lupaus...

Kuten lupasin keittiömme sai uuden/vanhan lampun.

Lampun raadon ostin aikoinaan kirppikseltä 4 eurolla. Sen päällinen oli jotain keinokuituista, verkkomaisesti kudottua? tekstiiliä...no kummiskii sellasta kamalaa matskua, jotain mikä paloi iloisesti Nunnassamme. Se oli niin kamalaa kasaria ettei sitä kannattanut ees yrittää kierrättää mihinkään. Koristekirjailun lampun reunasta sentään otin talteen (kiitos "ei kai sitä nyt kannata poiskaan heittää"-äitini) ja tein keppihevoselle harjan (voin joskus lisätä keppihevon kuvan jos muistan/viitsin). 

Ruokailuvälineet keittiön katossa kuulosti ideana näppärältä, suorastaan nerokkaalta. Olen nähnyt kerran lusikoita keittiön pöydän päälle sijoitetussa kynttilänjalassa, siitä varmaan idea sikisi.

Ruokailuvälineitä ostin  myös kirpparilta, osa on kotoisin isovanhempieni vintiltä.  Alunperin kiinnitin haarukat raatoon kuumaliimalla. Kuvassa näkyvät pikkuapurit kuitenkin onnistuivat potkimaan kuivumassa olleen aihion niin että muutama haarukka irtosi sekä yksi tukiranka...joten muokkasin suunnitelmaani. 

Mietin kannattaisiko yrittää kiinnittää irronnut ranka, vaiko repiä lisääkin irti ja päätin viimeksi mainittuun. Otin siis lisää rankoja irti, ja väkertelin kehikon ympärille rautalangasta tuommoisen sykerryksen, johon sitten pujottelin haarukat sinne tänne. Kuumaliimaidea piti unohtaa rankojen vähetessä puoleen - lisäksi mietin että en välttämättä haluaisi saada haarukkaa silmääni ruokapöydässä istuessani...joten toivon että rautalankaväännökseni on nyt vankkaa tekoa.


Rautalankaratkaisu oli siinäkin mielessä parempi, että metalliset ruokailuvälineet ovat jokseenkin painavia! Lampusta tuli kevyen ilmavan näköinen, mutta on melko painava.Tuplarankoineen olisi järkyttävän painava.


Tässä lamppu ennen maalausta...alunperin ajattelin maalata ensin mustalla, sitten valkoisella niin, että musta vähäsen pilkistäisi valkoisen lomasta (ns. "kuultovalkoinen") mutta ainakin tällä hetkellä lamppu on musta. Kattelin tätä mustaa häkkyrää kuukauden päivät ja silmä siihen jotenkin tottui. Voi olla että joskus vielä saa vaaleamman värityksen. 




Jotenkin hämähäkkimäinen fiilis tästä nyt huokuu enkä tiedä oonko ihan tyytyväinen - tai että kohtaako visio toteutuksen mutta on tää nyt jokatapauksessa 100 kertaa parempi kuin se mikä keittiössä ennen oli...!