Sieniä mä metsästän...

...mun vahvuus ei näköjään ole annoskuvien ottamisessa. Pitänee harjoitella ko. taitoa ;)

...aion saada suuren...

Olen nyt viimeisen viikon aikana innostunut sienistä ihan tositarkoituksella, ja kun lähimetsä tarjosi herkkutattia, rusko-orakasta ja kanttarellia niin pitihän niistä piiras pyöräyttää. Em. sienten lisäksi laitoin mukaan aiemmin keräämiäni ja kuivaamiani suppilovahveroita. Löysin netistä muutaman kelvollisen reseptin, sekä sain ystävältä vinkin laittaa porkkanaa pohjaan ja niistä yhdistelemällä sain oman reseptin jonka nyt jaan tässä: 

Pohja:
3 dl (Semperin) gluteeniton jauhoseos

1 tl ruususuolaa
125 g voita
2 rkl kylmää vettä
1 isohkon porkkanan raaste

Täyte:
1 iso punasipuli

3 valkosipulin kynttä
pannullinen sieniä (esim. herkkutatti, rusko-orakas, 

kanttarelli, suppilovahvero)
3 rkl voita
7 - 8 kpl kirsikkatomaatteja
2 munaa
2 dl luomukermaa
1 dl luomukermaviiliä
1 rkl perunajauhoja
2 tl yrttisuolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1 dl persiljaa hienonnettuna
1 dl (Oltermanni)juustoraastetta

Sekoita jauhot,suola ja pehmeä voi murumaiseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi. Sekoita, lisää porkkanaraaste, sekoita tasaiseksi. Voitele piirasvuoka (halkaisijaltaan noin 26 cm) ja levitä taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Jäähdytä jääkaapissa noin 20 minuuttia.

Paista sienet (anna nesteen haihtua), lisää voi ja sipulit, paista pannulla ja anna jäähtyä hieman.
Paista pohjaa 10 minuuttia 225 asteessa. Laske sen jälkeen lämpötila 200 asteeseen.
Levitä sieni-sipuliseos pohjan päälle, samoin halkaistut kirsikkatomaatit. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää joukkoon kerma, kermaviili, perunajauhot ja mausteet.
Kaada seos vuokaan. Ripottele pinnalle persilja ja juustoraaste. Paista vielä noin 20 minuuttia niin, että täyte on hyytynyt. 

Syö! :)

Ps. tämän version tein gluteenittomana olosuhteiden pakosta mutta seuraavan version ajattelin tehdä niin että laitan 1dl spelttijauhoja, 1dl graham/ohrajauhoja sekä 1dl ruisjauhoja - mausta tulee entistä rikkaampi, uskon ma! 

Pps. mulla on kaikilla sieniretkillä ollut mukana sienikummi eli ihminen, joka osaa kertoa mistä mitäkin sientä kannattaa etsiä, joka huomaa HERKKUTATIT ;)  ja varsinkin ihminen, joka kertoo mitä sientä ei kannata mukaan noukkia...kiitos siis äidilleni sekä Sarille näistä kullankalliista opeista <3  

Ppps. Blogger ei taaskaan haluu leikkii mun fonttien kaa. Olkoon siis näin.

Kauratyyny, toinen painos

Tulevalle äidille kauratyyny, kuulemma pakataan mukaan sairaalakassiin :) 

Kankaina meidän valkoiset verhot sekä joku tosi vanha kangas äireen varastoista - muistankohan oikein että siskolla oli joskus joku kolttu tästä samaisesta kankaasta...? 

Ja Handmade Unique Item - luulen vissiin tekeväni paljonkin käsitöitä kun 

tällasiakin tuli tilattua...

Tää oli tosi kiva proggis :)

Yhtenä iltana...

Huomasin maininneeni valokuvauksen blogin kuvauksessa joten tässä tän illan otoksia :) 

ps. ethän pölli kuviani ilman lupaa, kiitos! 

Korjaa takki (vaikkei se olisi edes rikki)

Olin etsimässä tyttärelle hupparia paikallisista muotiliikkeistä (Lindex, Kapp Ahl, Seppälä, H&M) ja ahdistuin (jälleen kerran) värivalikoimasta: Hello Kittyä, pinkkiä, vaaleenpunasta, Hello Kittyä, pinkkiä, sitten vähän vaaleenpunasta - ainiin ja muistinko mainita PINKIN?? Lisäks löytyi myös harmaata, luonnollisesti bling bling-meiningillä maustettuna. Voihan yrjö. Poikien puolella tilanne ei ollut ollenkaan parempi, mut siitä voi ahdistua sitten toisella kerralla (tällä hetkellä poika käyttää tyttären vanhaa kirpparilöytöä, viher-sini-kukallista hupparia). 

Noh, päädyin sitten ostaman tuolta viimeksimainitusta hupparin. Värivaihtoehtoja siellä oli verraten hyvin, (pitkänä) miinuksena taas yksityiskohtien puuttuminen.

Kotiin päästyäni pengoin varastossa eräästä sisustusliikkeestä saamiani (sesongin loputtua käytöstä poistettuja) kangasnäytevihkoja ja tadaa: löysin jopa kolme erilaista vaihtoehtoa kuvaksi, jolla koristaa tylsää perushupparia. 

Tyttö sai itse valita kuvista mieluisimman, sekä sen miten kukka huppariin aseteltaisiin. Lopputuloksena huppari, jollaista ei ehkä ihan jokaisella tule vastaan :) Sekä äiti että tytär ovat tyytyväisiä lopputulokseen. 

jotenki tökösti tää tässä kuvassa nyt istuu...malli ei ollut innokas mallaamaan joten pikaisen näppäisyn tulos on tämä ;)

ps. mielessä toki kävi hupparin tekeminen itse omin pikku kätösin mutta en oo käsityöurallani ihan vielä siinä pisteessä...