Perjantaipipo

Vietinpä muutaman raivostuttavan tunnin vaatehuollon parissa (tästä samaisesta aiheesta muuten postas just männä viikolla Katja). Ihan kamala homma!! Mutta olen siinä mielessä kiitollisessa asemassa ettei mun tarvii roudata vanhoja lastenvaatteita kirppikselle; ystäväpiiri lisääntyy siinä määrin että vaatteille löytyy seuraava käyttäjä lähipiiristä. 



Jotkut vaatteista vaan oli tahraisia/rikkinäisiä siinä määrin ettei niitä viitsi ees lahjoittaa eteenpäin. Siksipä aloitan juttusarjan siitä miten lastenvaatteita voi jatkojalostaa - ja koska ompelukoneenkäyttötaitoni on rajallista, jopa alkeellista, jatkojalosteet ovat käytännössä laatikkomallisia pipoja; lisäksi koska pinnani ei ole itä-Suomen pisin en lupaa että tämä juttusarja saa koskaan jatkoa...mutta tässä siis osa yksi:

Olipa kerran eräs ihana body jonka erään ihanan tytön ihana kummitäti toi Ruotsista asti. Tätä bodya käytti myös tytön veli, kunnes neppari lähti irti. Koska jo mainitsinkin taidoistani käsityösaralla en edes harkinnut nepparin uudelleenkiinnittämistä. Sen sijaan leikkasin bodyn vatsaosan irti ja tekaisin tämän neliömallisen pipon. 




Työ olis ollut jopa nautittavan helppo ilman trikoisen venyvää vanuvaa ominaisuuttaan...prototyyppinä tää nyt menee ihan täydestä, ainaskii mulle (älkää  tekään kattoko kuvia turhan isoina, illuusio säilyy paremmin näin pienemmällä kuvalla). 


Hauskaa vappua toivotellen :)

Nappimaniaa...

Allekirjoittaneella olis taas vähän kirjallisia tuotoksia tehtävänä ja kirjoja luettavana (terkkuja vaan muillekin Trolleille) ja kas, löydän itseni alakerrasta askartelupöydän äärestä - vieressäni kasoittain nappeja, pinni-aihioita, pikaliimaa, korvakoruaihioita, neula, kumilankaa, pikku-apuri, ompelukone, ratkoja sekä vanhat rintsikat...ja tällasta jälkee niistä sitten tuli:

Ette kyllä ikinä arvaa kuka valitsi pannan värimaailman...

Maatuskalainen saa nyt toimia mannekiinina ku hää ei oo aiemmin päässy kuviin - tää on siis rannekoru. Suunnittelin että tekisin tähän mätsäävät korvikset myös mutta ne on vielä suunnitteluasteella...sellaset riippuvaiset olis tosi hianot.

Tästä ideasta menee kiitos Mumelle :) jonka blogista en nyt just löytänyt tätä kyseistä korua mutta siellä se on, lukekaa ja ihastukaa tekin Mumen maailmaan!

Legot pöllin anopilta - MINÄ SE OLIN, tunnustan!

Nää vihreet pinnit tein jo pari viikkoo sitten kun piti saada treffikokonaisuuteen vihreetä nappia...punaset eilen, kun mulla on jo aiemmin tekemäni punaiset nappikorviksetkin :)

Mulla on selkeesti kelta-punakausi meneillään...

kun taas rinsessan lempivärit on kuulemma vaaleanpunainen ja pinkki - no shit, Sherlock??

Tässä tää rintsikanolkaimesta tehty (kasvojenkohotus)panta...silmäkassitkin kivasti näkyy tässä, kun taas...

napit ja näpyt näkkyy parhaiten salamalla!

Pinniaihiot (ja pinkin pannan) oon tilannu täältä ja korvisaihiot täältä.

Sateista lauantain jatkoa :)