Mää oon niitä tyyppejä, jotka ei oo koskaan oikeen osannu käsitöitä. Koulussa olin kässässä huono enkä oikein saanut mielestäni kovin hyvää opastustakaan. Olen kerran elämässäni tehnyt villasukat yläasteella, ja muistaakseni silloinkaan en tehnyt niitä alusta loppuun vaan äitini teki kantapäät...liittyyköhän sanonta "kantapään kautta" jotenkin villasukkien tekoon?! Jokatapauksessa, kutominen/neulominen (uskontokunnasta riippuen) ei ole koskaan ollut mun pala kakkua.
Tänä syksynä ajauduin ilokseni seuraan, jossa innoitettiin neulomaan sukat sivareille - ja koin, että nyt jos koskaan olisi aika kokeilla onko se, että en kertakaikkiaan osaa neuloa sukkia todellinen tarinani vai onko se vain itselleni uskottelema tarina. Ilokseni huomasin olleeni kaikki nämä vuodet väärässä! Ystävieni henkisellä (ja fyysisellä) tuella sain siis nämä ensimmäiset koskaan ihan itse tekemäni sukat valmiiksi - kiitos teille kaikille ihanille <3 Nämä olivat pienet sukat ihmiskunnalle mutta valtavat sukat mulle ;)
Toivottavasti sukat lämmittää mukavasti sivaria, joka nämä vastaanottaa.
Hmm. Minkähän värisestä langasta seuraavaks tekis, olis jo toinenkin haaste vetämässä...