maanantai 24. syyskuuta 2012

Sieniä mä metsästän...

...mun vahvuus ei näköjään ole annoskuvien ottamisessa. Pitänee harjoitella ko. taitoa ;)

...aion saada suuren...

Olen nyt viimeisen viikon aikana innostunut sienistä ihan tositarkoituksella, ja kun lähimetsä tarjosi herkkutattia, rusko-orakasta ja kanttarellia niin pitihän niistä piiras pyöräyttää. Em. sienten lisäksi laitoin mukaan aiemmin keräämiäni ja kuivaamiani suppilovahveroita. Löysin netistä muutaman kelvollisen reseptin, sekä sain ystävältä vinkin laittaa porkkanaa pohjaan ja niistä yhdistelemällä sain oman reseptin jonka nyt jaan tässä: 


Pohja:
3 dl (Semperin) gluteeniton jauhoseos
1 tl ruususuolaa
125 g voita
2 rkl kylmää vettä
1 isohkon porkkanan raaste

Täyte:
1 iso punasipuli
3 valkosipulin kynttä
pannullinen sieniä (esim. herkkutatti, rusko-orakas, 
kanttarelli, suppilovahvero)
3 rkl voita
7 - 8 kpl kirsikkatomaatteja
2 munaa
2 dl luomukermaa
1 dl luomukermaviiliä
1 rkl perunajauhoja
2 tl yrttisuolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1 dl persiljaa hienonnettuna
1 dl (Oltermanni)juustoraastetta

Sekoita jauhot,suola ja pehmeä voi murumaiseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi. Sekoita, lisää porkkanaraaste, sekoita tasaiseksi. Voitele piirasvuoka (halkaisijaltaan noin 26 cm) ja levitä taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Jäähdytä jääkaapissa noin 20 minuuttia.
Paista sienet (anna nesteen haihtua), lisää voi ja sipulit, paista pannulla ja anna jäähtyä hieman.
Paista pohjaa 10 minuuttia 225 asteessa. Laske sen jälkeen lämpötila 200 asteeseen.
Levitä sieni-sipuliseos pohjan päälle, samoin halkaistut kirsikkatomaatit. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää joukkoon kerma, kermaviili, perunajauhot ja mausteet.
Kaada seos vuokaan. Ripottele pinnalle persilja ja juustoraaste. Paista vielä noin 20 minuuttia niin, että täyte on hyytynyt. 

Syö! :)


Ps. tämän version tein gluteenittomana olosuhteiden pakosta mutta seuraavan version ajattelin tehdä niin että laitan 1dl spelttijauhoja, 1dl graham/ohrajauhoja sekä 1dl ruisjauhoja - mausta tulee entistä rikkaampi, uskon ma! 

Pps. mulla on kaikilla sieniretkillä ollut mukana sienikummi eli ihminen, joka osaa kertoa mistä mitäkin sientä kannattaa etsiä, joka huomaa HERKKUTATIT ;)  ja varsinkin ihminen, joka kertoo mitä sientä ei kannata mukaan noukkia...kiitos siis äidilleni sekä Sarille näistä kullankalliista opeista <3  

Ppps. Blogger ei taaskaan haluu leikkii mun fonttien kaa. Olkoon siis näin.

torstai 20. syyskuuta 2012

Kauratyyny, toinen painos




Tulevalle äidille kauratyyny, kuulemma pakataan mukaan sairaalakassiin :) 
Kankaina meidän valkoiset verhot sekä joku tosi vanha kangas äireen varastoista - muistankohan oikein että siskolla oli joskus joku kolttu tästä samaisesta kankaasta...? 
Ja Handmade Unique Item - luulen vissiin tekeväni paljonkin käsitöitä kun 
tällasiakin tuli tilattua...

Tää oli tosi kiva proggis :)

torstai 13. syyskuuta 2012

Yhtenä iltana...

Huomasin maininneeni valokuvauksen blogin kuvauksessa joten tässä tän illan otoksia :) 

ps. ethän pölli kuviani ilman lupaa, kiitos! 








maanantai 3. syyskuuta 2012

Korjaa takki (vaikkei se olisi edes rikki)

Olin etsimässä tyttärelle hupparia paikallisista muotiliikkeistä (Lindex, Kapp Ahl, Seppälä, H&M) ja ahdistuin (jälleen kerran) värivalikoimasta: Hello Kittyä, pinkkiä, vaaleenpunasta, Hello Kittyä, pinkkiä, sitten vähän vaaleenpunasta - ainiin ja muistinko mainita PINKIN?? Lisäks löytyi myös harmaata, luonnollisesti bling bling-meiningillä maustettuna. Voihan yrjö. Poikien puolella tilanne ei ollut ollenkaan parempi, mut siitä voi ahdistua sitten toisella kerralla (tällä hetkellä poika käyttää tyttären vanhaa kirpparilöytöä, viher-sini-kukallista hupparia). 

Noh, päädyin sitten ostaman tuolta viimeksimainitusta hupparin. Värivaihtoehtoja siellä oli verraten hyvin, (pitkänä) miinuksena taas yksityiskohtien puuttuminen.


Kotiin päästyäni pengoin varastossa eräästä sisustusliikkeestä saamiani (sesongin loputtua käytöstä poistettuja) kangasnäytevihkoja ja tadaa: löysin jopa kolme erilaista vaihtoehtoa kuvaksi, jolla koristaa tylsää perushupparia. 


Tyttö sai itse valita kuvista mieluisimman, sekä sen miten kukka huppariin aseteltaisiin. Lopputuloksena huppari, jollaista ei ehkä ihan jokaisella tule vastaan :) Sekä äiti että tytär ovat tyytyväisiä lopputulokseen. 

jotenki tökösti tää tässä kuvassa nyt istuu...malli ei ollut innokas mallaamaan joten pikaisen näppäisyn tulos on tämä ;)


ps. mielessä toki kävi hupparin tekeminen itse omin pikku kätösin mutta en oo käsityöurallani ihan vielä siinä pisteessä...

tiistai 21. elokuuta 2012

Myran lasli

Mysliä ilman lisäaineita - milleköhän se sitten maistuis? 

No ihan jumalattoman hyvältä, tiätty! Oon jo pitemmän aikaa halunnut kokeilla tehdä itse mysliä ja vihdoinkin sain aikaiseksi. Aion vastaisuudessakin tehdä omat myslini, tiedänpähän mitä suuhuni laitan! Ja tässä tulee mun resepti:

Laita uuni lämpenemään tasalämmölle 175 asteeseen. 

Levitä uunipellille leivinpaperi, jolle seuraavat ainekset:

-          kaurahiutaleita
-          ruisrouhe
-          sesaminsiemeniä
-          kurpitsansiemeniä
-          auringonkukansiemeniä
-          pinjansiemeniä
-          pähkinäsekoitus (nämä rouhin veitsellä)
-          suola
-          kaneli
-          intiaanisokeri

...ja sori, en mitannut määriä kun nää on sellasia juttuja että jokainen tehköön oman makunsa mukaan...kaurahiutaleet tässä toki ikäänkuin perustana. Intiaanisokerin olis voinut korvata esim. hunajallakin mutta ajattelin että sokeri olis helpompi olla kärventämättä näin ekakertalaisena...ja sitäkin siis ihan vaan hyppysellinen. 

Laita uuniin paahtumaan suunnilleen keskivaiheille. Mää pidin sellasen parikyt minsaa ja sekoittelin pariin otteeseen ettei kärvähdä. Myslin ollessa uunissa pilkoin pienemmäksi rusinoita, gojimarjoja ja aprikoosia. Sitten kun huumaava tuoksu täytti keittiön ja pähkinät ja pinjat olivat saaneet vähän väriä pintaan, otin homman uunista ulos ja lisäsin em. pilkotut kuivajutut.  


Otin turkkilaista jugurttia ja punaviinimarjoja jääkaapista ja nautiskelin myslin niitten kera. Nam.

 

tiistai 14. elokuuta 2012

Tyynyliinasta kauratyyny

Saamattomuuden huippu täällä, hei. 

Rakas ystäväni sai toisen lapsukaisen maaliskuussa. Tuolloin tuli puhetta kauratyynystä, tuosta imettäjien (ja muittenkin selkä/hartiavaivaisten) parhaasta ystävästä. Mainitsin, että sellainenhan olisi helppo tehdä, mutten kuitenkaan saanut aikaiseksi. Viime viikolla kaveri lainasi meillä ollessaan kauratyynyäni kipeisiin hartioihinsa ja yhdessä julistimme sen ihanuutta. Tänään sitten lampsin alakertaan ja tein hänelle oman tyynyn. Aikaakin meni pari tuntia jopa. Joten rakas Hanne, tässä sulle kauratyyny. Tää tulee sulle tämän viikon aikana, LUPAAN. 


Mallina oma, kauan palvellut kauratyyny. Löysin vaatehuoneesta vanhan tyynyliinan, josta jo aiemmin on saumurilla surautettu suurimpia reikiä yms. pois. Totesin, että tyynyliinan koko on vallan passeli kauratyynylle. Itseasiassa kahdelle (eli toinen moinen valmistunee lähiaikoina, viimeistään jouluksi :P).
Tässä tussilla merkattuna vähän suorempi reuna mitä sakset teki, eli tuota viivaa pitkin sitten saumurilla. Keskiviiva tuossa on sauma, joka pitää kaurat paremmin kohillaan. Ja mähän sitten EN ommellut tätä saumaa ennen kuin olin kääntänyt tyynyn, EN...kröhöm...ratkoja on ystävämme.
No tässä se lähes valmis tyyny sit. Aitokaurat ja kaikki. Vissiin joku linnunkaurakin paiskais tuuria, mulla kaapissa oli tätä.
Laitoin kaurojen sekaan muutaman tipan savuyrtti-saunatuoksua...hajun tarkoituksena on karkoittaa hiiret tästä tyynystä - toivottavasti tuoksu ei karkoita käyttäjääkin!
Tämmönen siitä sitte tuli. Olen varsin tyytyväinen. Noin niinku eka yritykseks. Täällä törmäsin kauratyynyn simppeliin ohjeeseen joskus aaaaikoja sitten, kattokaa sieltä tarkempia ohjeita jos mun kirjotukset on epäselviä.
Toivottavasti kangas kestää. Jos ei, ni sitte tehään uusi - ei nimittäin OIKEESTI oo mikään suuritöinen!!

ps. tästä on tulossa näköjään pelkästään kierrätysblogi, mut haittaakse. 


perjantai 10. elokuuta 2012

Siskon päivä


Siskoni täytti vuosia. Mää tein yhestä vanhasta trikootopista pannan. Sisko näki päässäni pannan, jonka olen tehnyt aikaisemmin (vanhasta kietaisumekosta) ja "tilasi" itselleen samanmoisen. Sisko sanoi ettei itse osaisi moista tehdä, mikä taas on mun mielestä aika ihmeellistä kun hän osaa tehdä tällaisia ja tällaisiakin (joita mää teen ainoastaan unissani ;) ...no mutta, kiva tehdä hänelle jotain joka varmasti miellyttää :) 


Onko kukaan törmännyt tuollaiseen tuoteperheeseen kuin Green Papaya? On kierrätysmateriaaleja käyttävä merkki, kuulemma. Törmäsin mm. näihin pinneihin maaseutumatkallamme viime viikonloppuna kun kävimme Iloisen Pässin Maalaispuodissa - suosittelen muuten lämmöllä jos ajelette Parikkalan korkeuksilla! Tarkempi osoite on Kuutostie 470, Koitsanlahti. Puodissa on myynnissä lähituottajien (luomu)ruokaa sekä käsitöitä, kahvilassa voi herkutella vaikka biisoninlihahampurilaisilla (NAM!).  
Green Papayan sivutkin löysi ystävämme google. 

Jostain mietekirjasta sivunen aaltopahvin pinnalla...
Vähän hankala postittaa mutta helpompi olis ollu rumempi!

Hyvää syntymäpäivää sisko <3